Romanialainen Magdalena Peltola löysi Suomesta uuden kotimaan. Nyt hän auttaa muita maahanmuuttajia oppimaan suomea.
Magdalena Peltola
Kuva: Samuli Siirala
”Huomasin heti, että Suomi on kotini”, Magdalena Peltola hymyilee. Romaniasta kotoisin oleva Peltola on asunut Suomessa kymmenen vuotta. Nykyään Peltola opettaa suomen kieltä maahanmuuttajille Riihimäen aikuislukiossa ja toimii maahanmuuttajien koordinaattorina koulussa.
Rakkaus toi Peltolan Suomeen – hän tapasi suomalaisen miehen Romaniassa, meni naimisiin ja pariskunta muutti Suomeen. Peltola ei ollut aikaisemmin edes matkustanut ulkomaille. Silti Suomi tuntui heti kotoisalta.
”Suomesta tiesin etukäteen vain Kalevalan, joka oli tullut tutuksi opiskeluissani. Ajattelin, että Suomi on paljon köyhempi kuin Romania”, Peltola nauraa.
Romaniassa Peltola oli työskennellyt ranskan ja romanian kielen opettajana. Suomessa ensimmäinen haaste oli kieli.
Runous avasi kielen
”Rakastan suomen kieltä, mutta aluksi sen opetteleminen oli vaikeaa. Joskus turhautuneena heitin kirjat pois ja itkin”, Peltola muistelee.
Peltola opiskeli kieltä kansalaisopistossa ensimmäiset pari vuotta. Kieltä avasi myös se, että Peltola rakastui Eino Leinon ja Onerva Lehtisen runouteen. Peltola ryhtyi kääntämään Onervan runoja romaniaksi sanakirja kädessä – ja samalla oppi suomea.
Intohimo Lehtisen runoutta kohtaan vei niin pitkälle, että Peltola julkaisi omakustanteena kaksi käännöskokoelmaa Lehtisen runoja romaniaksi. Hänellä on myös tekeillä väitöskirja Lehtisestä Turun yliopistossa.
Peltola koki suomalaiset muutenkin omakseen nopeasti. ”Suomalaiset ovat hiljaisia, ja minä olen hiljainen. Romanialaiset ovat minulle liian temperamenttisia. Tarvitsen omaa rauhaa”, Peltola kertoo.
Töitä tarjotaan
Kun kieli alkoi sujua, Peltola pääsi opetusharjoittelijaksi Hyvinkäälle. Harjoittelijanakin hän sai vastuuta, ja pääsi opettamaan omaa ryhmäänsä.
Huhtikuussa 2003 tapahtui käänne, joka muutti Peltolan elämän. Joku soitti hänelle, ja puhui niin nopeasti puhekielellä suomea, ettei Peltola saanut selvää kuin yksittäisistä sanoista. Hän antoi puhelimen opettajalle.
”Sinun on otettava lopputili, sait nimittäin töitä!” opettaja sanoi. Peltola ei ollut uskoa kuulemaansa.
”Onko mahdollista, että töitä tullaan tarjoamaan?” hän kysyy, edelleen epäuskoisena.
Siitä lähtien Peltola on työskennellyt Riihimäen aikuislukiossa. Hän on paitsi opettaja myös tukihenkilö ja neuvonantaja monelle maahanmuuttajalle. Peltola auttaa lomakkeiden täyttämisessä ja muissa käytännön kysymyksissä, joita uuteen maahan sopeutumiseen liittyy.
”Monelle maahanmuuttajalle on helppoa puhua toiselle maahanmuuttajalle. Ymmärrän heidän kokemuksiaan”, Peltola sanoo.
Peltolan opiskelijat tulevat ympäri maailmaa – muun muassa Yhdysvalloista, Thaimaasta ja eripuolilta Afrikkaa.
”Suurin ongelma maahanmuuttajilla on tietämättömyys. Kerron heille, miten toimitaan maistraatissa tai miten haetaan oleskelulupa Ulkomaalaisvirastosta”.
Myös kieli on haaste monelle maahanmuuttajalle. Peltola ei usko yleisesti toistettua ajatusta siitä, että suomen kieli olisi erityisen vaikea oppia. Hänen mukaansa kielen voi oppia kuka tahansa, jos motivaatiota on.
Ensimmäiset kolme kuukautta Peltola käyttää opetuksessa myös oppilaiden omia kieliä, muun muassa englantia ja venäjää. Kun oppilaat osaavat perusteet, opetusta jatketaan suomeksi.
Kielet ovatkin Peltolalle suuri intohimo. Suomen ja romanian lisäksi hän osaa muun muassa englantia, espanjaa, venäjää ja opettelee puolaa.
Tunnustus ammattitaidolle
Peltolalla ei ollut vaikeuksia löytää Suomesta töitä, vaikka hän olikin suorittanut yliopistotutkintonsa Romaniassa. Siitä huolimatta hän halusi hankkia Opetushallitukselta tunnustuksen tutkinnolleen.
Tutkinnon tunnustaminen tarkoittaa sitä, että Opetushallitus varmentaa ulkomaisen tutkinnon vastaavan suomalaisia vaatimuksia niin että se antaa kelpoisuuden työskennellä myös Suomessa. Esimerkiksi opettajien kohdalla tunnustuksen saaminen vaatii usein pedagogisten opintojen suorittamista Suomessa.
”Minun ei tarvinnut tehdä mitään lisäopintoja saadakseni tunnustuksen.”, Peltola sanoo.
Hakiessaan tutkinnon tunnustamista Peltola oli työskennellyt opettajana jo useita vuosia. Hänelle itselleen oli tärkeää saada virallinen tunnustus ammattitaidostaan.
”Nyt olen täällä se sama, mitä olin Romaniassa”, hän sanoo.
